Sellainen kuin – päällekirjoituksia hyvään

”Jokaisen etiikkaa käsittelevän esityksen täytyy lähteä siitä tosiasiasta, että ihminen ei ole, eikä hänellä ole olemassa tai toteutettavanaan mitään olemusta, historiallista tai henkistä kutsumusta tai biologista kohtaloa.”
– Giorgio Agamben (TULEVA YHTEISÖ)

”Hyvyyden rakastaminen, toisin kuin viisauden rakastaminen,   ei ole rajattu harvojen kokemukseksi.”
– Hanna Arendt (VITA ACTIVA)

Kiasma-teatterissa ensi-iltansa saava SELLAINEN KUIN on itsenäinen jatko-osa vuosina 2005-2007 nähdylle PIMEÄ PROJEKTILLE (mm. /teatteri.nyt 2006). Toisin kuin PIMEÄ PROJEKTI I, uusi esitys tapahtuu valossa, mutta se pohtii edelleen kielen ja olemisen raja-alueita, kykyämme sallia ratkeamaton, voimaamme olla sellaisenaan, määrittelemättömänä ja nimeämättömänä – esitys kysyy hyvän mahdollisuutta ja radikaalia (yhdessä)olemisen etiikkaa.

Tärkeänä käsitteellisenä työkaluna SELLAINEN KUIN -esityksessä on ajatus yhteisestä näyttämöstä – jaetusta tilasta, kokoontumisen eleestä ja yhteisen tekemisen prosesseista ilman ennakko-oletuksia ja samanmielisyyden pakkoa.

”Siten hyvyys ja yksinäisyys ovat tavallaan paljon oleellisempia politiikalle kuin viisaus ja yksinolo.”
-Hannah Arendt:VITA ACTIVA

SELLAINEN KUIN koostuu live-installaatiosta ja esityksestä, jossa tila, liikkuva kuva, ääniteos, valo ja ruumiilliset ehdotelmat punoutuvat toisiinsa muodostaen tapahtumaesseen hyvästä, hyvän kysymisestä.

Esityksiä oli 5, ja ne pidettiin Kiasma-teatterissa 24.-30.9.2009.

Työryhmä: Masi Eskolin, Timo Heinonen, Olli Kontulainen, Hanna Korhonen, Maija Nurmio, Anna Nykyri, Heikki Paasonen, Elina Pirinen, Tuukka Vasama, Heidi Väätänen, Miikka Ahlman ja Ilkka Pitkänen.

Previous
Previous

Kaikki yhteiset asiat

Next
Next

Oodi rakkaudelle